Suomen yleisurheilu on viimeisen viiden vuoden ajan ollut mukavassa nosteessa. Siitä kertoo fakta, että Pariisin olympialaisissa suomalaisyleisurheilijat saavuttivat kahdeksan finaalipaikkaa.
Mutta moni suomalainen yleisurheilija on tänä vuonna myös romahtanut ja hiipunut pahasti edelliskausiensa tasosta. Esimerkkeinä ovat Viivi Lehikoinen, Topi Raitanen, Senni Salminen ja Ella Junnila.
Lehikoinen ilmoitti keskeyttävänsä kautensa terveysongelmien takia ja jättävänsä Ruotsi-ottelun väliin. Raitasen juoksu on takkuillut koko kauden. Junnila hiipui pahasti kesäkuun Suomen ennätyksensä jälkeen ja Salmisen takkuisa kausi päättyi loukkaantumiseen Pariisin olympialaisten karsintojen lämmittelyssä.
Wilma Murto on kärsinyt loukkaantumisista. Niiden valossa hänen kuutossijansa Pariisin olympialaisista oli loistotulos.
Seitsenottelija Saga Vanninen on merkittävä lupaus. Hänen kautensa oli lopulta vaisu vaivojen takia. Pariisin olympialaisissa Vanninen ei päässyt lähellekään parasta tasoaan.
Loukkaantumisherkkyyttä suomalaisyleisurheilijoiden piirissä esiintyy hämmentävän paljon. Kaikki urheilijat ovat tietysti yksittäistapauksia, kun yksilajistakin on kyse, mutta tapaukset kuulostavat silti huolestuttavilta.
Avoin kysymys on, harjoitellaanko liian kovaa? Jääkö palautumiselle liian vähän aikaa?
Lue myös:Viivi Lehikoinen teki karun päätöksen ja kertoi myös valmentajatilanteestaan
