Marjut Rolig, tyttönimeltään Lukkarinen, oli Toni Niemisen ohella suomalaisten sankari Albertvillen olympiakisoissa 1992. Hän voitti Albertvillessa kultaa 5 kilometrillä ja hopeaa 15 kilometrillä.
Tällä viikolla tasavallan presidentti palkitsi Roligin Suomen Leijonan I luokan ritarimerkillä solkineen.
– Kyllähän se on yksi tähtihetki, jonka tämän urheilijan uran jälkeenkin on voinut saavuttaa. Tosi hienolta tuntuu ja kiitollinen olen siitä, toteaa Rolig kunnianosoituksesta Sport Contentille.
Albertvillessa Rolig, silloin vielä Lukkarinen, kävi tiukan taiston venäläisiä vastaan. Toiseksi jäänyt Ljubov Jegorova hävisi kullan Marjutille 0,9 sekunnilla.
– Onhan siitä tietysti hirveän ihanat muistikuvat. Se oli urani tähtihetki. Tosi ihanaa, että se osui kohdalleen, koska se ei ole aina niin itsestään selvää. Sattui olemaan onneakin matkassa, jota tarvitaan. Tiukka kilpailu. Onneksi päättyi omalle voitolle se kilpailu, Rolig muistelee kultahiihtoaan.
Albertvillen kisoja moitittiin liikenneruuhkista ja suorituspaikkojen suurista etäisyyksistä. Hiihtäjillä ei ollut kuitenkaan ongelmia,
– Eri lajien suhteen etäisyydet oli suuret, mutta me olimme Les Saisiesissa, jossa kaikki tapahtui hiihdossa. Meidän ei tarvinnut lähteä palkintojenjakoonkaan minnekään muualle. Meillä kaikki toimi hyvin. Ei ollut niissä kisoissa meidän puolesta mitään valittamista, Rolig muistelee.
Roligin tavoitteena oli menestyä myös Lillehammerissa 1994. Niiden kisojen piti olla hänen uransa huipentuma, mutta hän ei voittanut Norjan kisoissa enää mitaleja.
– Ei ollut Lillehammerissa kunnon ajoituksesta kiinni. Lillehammer oli oikeastaan mun pitkän tähtäimen tavoite. Albertville tuli pari vuotta liian aikaisin tavoitteeseen nähden, toteaa Rolig.
– Pientä sairastelua oli ennen Lillehammeria. Kaikki vaikuttaa. Jos ei mene harjoituskausi ihan putkeen toisin kuin Albertvillen vuotena meni, ei oikeastaan huipputuloksia pysty saavuttamaan. Se kilpailu on niin kovaa, Rolig jatkaa.
Paras sijoitus ei ollut sinänsä huono, mutta odotuksiin kuitenkin pettymys.
– Siellä oli tyytyminen kahdeksanteen sijaan. Tietysti hyvä sijoitus, mutta silloin se ei siltä tuntunut, Rolig toteaa.
Rolig voitti Falunin MM-kisoissa pronssia. Hän lopetti uransa Lillehammerin jälkeen, mutta seuraa hiihtoa yhä tarkasti.
– Suomen hiihto voi ihan kohtuullisen hyvin. Ihan hyvällä mielellä odottelen tulevia olympialaisia. Itse toivon, että saisin manttelinperijän. Naisten puolella se seuraava olympiavoittaja on vielä tulematta. Toivon kovasti, että naiset onnistuvat siellä, Rolig toteaa.
– Onhan meillä nyt jo hyvä tilanne. Krista on tosi kovassa kunnossa. Uskon, että muutkin naiset vielä nousevat ja Iivo Niskanen kanssa. Krista ja Iivo pystyvät taistelemaan mistä sijoista vaan ja uskon, että sieltä tulee kyllä muitakin, Rolig jatkaa.
Ensi helmikuussa Pyeongchangin olympiakisoissa Rolig odottaa suomalaisten menestyvän hyvin.
– Optimisena ihmisenä ennustan, että Suomi saavuttaa kymmenen mitalia.
Teksti: Otto Palojärvi
