Jyväskylän Kirin riveissä Superpesistä pelaavan Perttu Hautalan tutkielma palkittiin parhaana 10. PLVT-lajivalmentajatutkinnon lopputyönä. Hautalan ansiokas työ kantaa nimeä ”Tunteet pelissä” analysoiden pesäpalloilijoiden tunnetiloja ja –taitoja.
Tabusta ei voida puhua, mutta moni on kokenut aiheesta puhumisen haasteelliseksi. Hautala on halunnut työssään ainakin raottaa Pandoran lipasta.
– Kun joku on avautunut, on kyllä kuunneltu ja moni muukin on rohkaistunut kertomaan kokemuksistaan, Hautala sanoo Pesäpalloliiton tiedotteessa.
Lappajärven Veikkojen kasvatilla on meneillään monipuolinen ja kokemustentäyteinen ura lajin parissa. Murtautuminen pääsarjatasolle tapahtui verrattain myöhään, 23-vuotiaana, kaudella 2007. Ensimmäinen ajanjakso Vimpelin Vedon paidassa toi mukanaan uran toistaiseksi kirkkaimman kruunun, kun kauden 2010 kultajoukkue palautti ”Pojan” Suomen mestaruuden merkiksi Etelä-Pohjanmaalle ensi kertaa 21 vuoteen. Jyväskylän Kirissä vastuuta on tullut laajemminkin, ykköskärjessä ja aloittavana lukkarina.
Pitkä matka pesäpalloilijana on jo tähän mennessä täyttänyt repun opituilla tiedoilla ja taidoilla. PLVT-lopputyö antoi hyvän mahdollisuuden pohtia mennyttä ja tulevaa tunteiden näkökulmasta.
– Aiheen valinta oli alusta asti selvää. Pitkän tien olen kulkenut ja jonkinlainen oma tapa valmistautua otteluihin on vahvistunut, Hautala kertoo.
– Ehkä tästä voisi olla apua nuorille, jotka kolkuttelevat Superpesiksen portteja. Näistä asioista voi saada omaan peliin työkaluja, Hautala huomauttaa.
Tunteet kuuluvat urheiluun
Tunteet koetaan joskus henkilökohtaisina, eikä niistä uskalleta puhua. Hautala kuitenkin kannustaa tuomaan omat kokemukset rohkeasti esiin.
– Varsinkaan miesten pesäpallossa näistä teemoista ei ole paljoa puhuttu. Kun joku on avautunut, on kyllä kuunneltu ja joku toinenkin on rohkaistunut kertomaan kokemuksistaan. Oman joukkueen piirissä en ole mihinkään negatiivisiin asioihin törmännyt tunteista puhuttaessa.
Tunteet ovat täysin luonnollinen asia, joka kuuluu urheiluun. Hautalan mukaan tunteiden olemassaoloa ei tule lähteä kiistämään, vaan kääntää niiden vaikutus positiiviseksi.
– Tunteita ei pidä kieltää. Ei nuorelle pelaajalle voi sanoa, ettei saa jännittää tai ettei saa pelätä. Tunteet kuuluvat urheiluun. Niistä pitää ottaa hyöty irti ja niistä huolimatta pystyy pelaamaan.
Tunteista on hyvä puhua jo juniorivalmennuksessa. Kun tunteiden olemassaolo tunnustetaan, niitä voidaan oppia ymmärtämään ja käsittelemään oikealla tavalla.
– Juniorivalmennuksessa tunteet ovat mukana alusta alkaen. Tärkeintä on tunnustaa, että sinua saa jännittää ja sinua saa pelottaa. Tämän tosiasian myöntäminen luo turvallisen olon ja ympäristön, Hautala painottaa.
Suomen mestari tietää, mistä puhuu. Omakohtaisista kokemuksistaan Hautala nostaa esiin loppuottelusarjan 2010.
– Pudotimme Sotkamon välierissä ja pystyimme nauttimaan sarjasta, kun kaikki mahdollinen oli tehty. Meillä oli viikko aikaa valmistautua loppuotteluihin ja se oli elämäni rankimpia viikkoja. Kolmosvahtina harjoittelin viikon aikana varmaan satoja kotiutusnäppejä, jotta sain luottoa pelaamiseeni. Se oli uskomattoman raskasta, mutta halusin valmistautua niin hyvin kuin mahdollista. Sen myötä tiesin ensimmäisen loppuottelun aikaan, että olen tehnyt kaiken, mitä voin. Enempään en olisi pystynyt.
– Marko Nygård heitteli minulle sen viikon aikana varmaan satoja kotiutusnäppejä, keksi tekemistä ja yritti saada ajatuksia pois pesiksestä. Peleissä Marko sanoi käytännössä, mitä lyön. En tiedä, olisimmeko voittaneet mestaruutta ilman Markoa, vaikka hän ei pelannut peliäkään – enkä tiedä, olisinko kestänyt painetta ilman häntä. Nyt pari onnistumista tuli tiukkoihin paikkoihin. Minua alettiin sanoa kovien pelien mieheksi, mutta paljon se otti.
Tilanteiden välillä ehtii miettimään
Valmennusosaaminen on mennyt pesäpallossa ja ylipäänsä urheilussa harppauksin eteenpäin viime vuosina. Henkistä valmennusta ei pidä nähdä irrallisena saarekkeena, vaan kiinteänä osana kokonaisvaltaista kehittymistä huippu-urheilijaksi.
– Henkinen valmennus on tullut osaksi huippu-urheilua. Jokainen harjoitus voi olla myös henkisen puolen harjoitus. Esimerkiksi erilaisia mielikuvia, painetilanteita tai ankkureita luomalla saan ainakin itse yksittäisestä lajiharjoituksesta paljon laadukkaamman kuin tavallisesta pressuun hakkaamisesta tai ulkopelidrillistä, Hautala korostaa.
Pesäpallo asettaa pelinä omat haasteensa henkiselle valmentautumiselle. Aina peli ei solju nopeasti eteenpäin, vaan pelitilanteiden väliin jää tuumaustaukoja.
– Pesäpallossa pelin virtaus on erilainen. Pelissä on jatkuvia yksittäisiä suorituksia, sykäyksiä, joiden välillä ehtii miettimään ja tiedostamaan tilanteita, Hautala huomauttaa.
Jokainen kokee pelitilanteet omalla tavallaan.
– Tärkeintä on oma juttu, polkuja on erilaisia. Minulla on omat tapani valmistautua otteluihin. Oma persoonallisuus vaikuttaa vahvasti tunnepuolella, Hautala toteaa.
Urheilu on antanut paljon
Huippu-urheilijalle oma laji on rakas asia. Silti kokonaisuuden hallinta ja kaikkien elämänalueiden balanssi helpottaa valmistautumista otteluihin. Kokemuksen myötä Hautala on oppinut laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.
– Myöhemmin olen oppinut ymmärtämään kokonaisuuden. Pesäpallo ei kuitenkaan määritä koko ihmistä, eikä se ole elämän ainoa sisältö. Perhe ja työ ovat opettaneet laittamaan asioita oikeaan mittakaavaan. Parhaat pelit tuntuvatkin tulevan vasta 30 ikävuoden jälkeen.
Kilpailullinen menestys on vain yksi osa urheilua. Mitaleiden, tilastojen ja saavutusten sijaan päällimmäisenä nousevat esiin hyvät ystävät sekä yhdessä joukkuekavereiden kanssa eletyt tarinat vuosien varrelta. Urheilussa opitut tiedot ja taidot ovat korvaamatonta pääomaa elämässä yleensäkin.
– Joukkueurheilu on muovannut minusta sellaisen kuin olen. Urheilun kautta olen saanut tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka ovat korvaamattoman hyödyllisiä koko elämää ajatellen. En tiedä, mitä olisin ilman urheilua ja sen tuomia kokemuksia. Ainakin plussan puolella ollaan, paljon olen urheilulta saanut, Hautala päättää.
Hautalan lopputyö ja muut työt on julkaistu Pesäpalloliiton verkkosivuilla:
http://www.pesis.fi/koulutus/lajinkehittamistyot/
