Urheilun perusidea on, että paras voittaa. Mäkilegenda Matti Nykänenkin totesi 1988, että ”eiks yleensä se ole paras, joka voittaa”, hävittyään kotimaisessa kilpailussa yllättäen Pekka Suorsalle.
Rallin MM-sarjassa paras ei välttämättä voita. Sarjan säännöissä lukee, että pistejohtaja tai kauden avauskisassa hallitseva maailmanmestari laitetaan ensimmäisenä reitille kilpailun avauspäivänä. Lumi- ja soraralleissa tämä auraaja antaa väistämättä tasoitusta kilpakumppaneilleen.
MM-sarjan paras kuljettaja, hallitseva maailmanmestari Kalle Rovanperä on monessa kisassa antanut auraajana kohtuuttoman paljon tasoitusta. Aurauksen seurauksena Rovanperä ei kyennyt taistelemaan voitosta tämän kauden avauskilpailussa Monte Carlossa eikä toisessa kilpailussa Ruotsissa.
Lähtöjärjestyssääntö on saanut raippaa vuodesta toiseen. Silti siitä pidetään uppiniskaisesti kiinni.
On ehdotettu, että lähtöjärjestys ratkaistaisiin aika-ajoissa, joiden perusteella kuljettajat saisivat valita lähtöpaikkansa. Kisojen urheilullinen arvo voisi nousta, mutta ehdotukset ovat toistaiseksi kaikuneet kuin kuuroille korville.
Rallin MM-sarja ei muutenkaan ole urheilullisesti parhaalla tolalla. Autonvalmistajia on mukana vain kolme, ja ainoastaan muutama kuski taistelee tosissaan maailmanmestaruudesta. Ei ole syytä ihmetellä, jos rallin MM-sarjan suosio ei kasva.
Pekka Suorsa päihitti Matti Nykäsen aikoinaan rehdin kilvan päätteeksi. Ott Tänakin voitto Ruotsissa Kalle Rovanperästä tuli sääntökirjan avulla.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:Toyotalla vaikeaa – Jari-Matti Latvala myönsi kipeän tosiasian