HIFK on kasannut täksi SM-liigakaudeksi todella nimekkään ja vahvan joukkueen. Stadilaisille kelpaa nyt vain mestaruus.
Kanada-malja on kiertänyt HIFK:n jo pitkään kaukaa, mutta nyt HIFK:lla on paras mahdollisuutensa mestaruuteen vuosikausiin.
HIFK ei ole lähtenyt reiluun kymmeneen vuoteen SM-liigakauteen ykkössuosikkina, mutta nyt helsinkiläiset on pakko nostaa ykkössuosikiksi.
PäävalmentajaVille Peltonenaloittaa nyt kolmivuotisen projektinsa viimeisen kauden ja urheilujohtajaTobias Salmelainenon koonnut hänelle loistavat työkalut.
– Kyllä tässä on ollut jo pitkään hyvin innostunut fiilis ja tuntuu, että pelaajatkin kuopivat jo maata hyvällä tavalla. Pidämme tosi tärkeinä näitä päiviä tässä harjoitusleirin aikana. Olimme jonkun verran yhdessä jo tuossa touko-kesäkuussa, mutta sen jälkeen on tullut uusia miehiäkin mukaan tässä viime metreillä. Voi sanoa, että olemme onnistuneet tässä kohtaa harjoitusleirillä, Peltonen sanoiSport Contentille.
HIFK päätyi viime kaudella surkean syyskauden jälkeen lopulta neljänneksi. Kauden suunta kääntyi vuodenvaihteessa, kun helsinkiläiset kävivät vierailemassa perinteisessä Spengler Cupissa. Nyt HIFK kävi ”alppileirillä” jo ennen kauden alkua, kun HIFK kävi voittamassa Red Bulls Salute-turnauksen Itävallan Zel am Seessä. Vetivätkö helsinkiläiset tarkoituksella alppileirin tällä kertaa jo ennen kauden alkua?
– Voihan sitä niinkin sanoa. Jotain taikaa siinä alppi-ilmassa selvästi on. Hienosti oli järjestetty, se täytyy sanoa. Siellä oli hyviä pelejä ja joukkueena päästiin vähän uusiin maisemiin ja saimme olla yhdessä. Mentiin asioissa eteenpäin pelillisesti, mutta myös joukkuedynamiikan näkökulmasta, Peltonen sanoi.
Zel am Seessä koettu turnaus oli joukkueelle hyvin tärkeä ryhmäytymisen näkökulmasta.
– On ne aina tärkeitä. Se on vähän eri ilmapiiri ja ympäristö. Hyvät pelit tietysti tarvitaan myös siihen ja joukkue sai hetken sellaista yhdessäoloa. Siellä oli myös meille tärkeitä kulttuurillisia asioita, kuten uusien pelaajien IFK-visa. Joukkueen arvojen mukaan elämistä ja ne olivat kyllä erittäin tärkeitä päiviä, Peltonen sanoi.
HIFK:lla on aina paineita, mutta nyt ne ovat vielä aiempaakin suuremmat. Miten joukkue suhtautuu suuriin odotuksiin?
– Kyllä me suhtaudutaan siihen hyvin realistisesti. Tällaiset odotukset kumpuaa varmasti jollain tavalla menneisyydestä ja osin ihan ansaitustikin, mutta niillä ei kuitenkaan pitkälle vielä pötkitä. Kyllä me tietysti haluamme menestyä ja olla se viimeinen joukkue, joka nostaa kädet ilmaan ja kannun ylös. Kaikki menestyminen on mielestäni jonkinlaisen kasvun tuottamaa tulosta. Se on meille todella tärkeää, että voimme olla koko ajan läsnä. Odotusten kohtaaminen, mutta myös niiden omien odotusten kohtaaminen. Meillä on nyt tällainen joukkue ja kristallin kirkas tavoite. Mä uskon, että se voimaannuttaa ja auttaa meidän tekemistä sarjan aikana. IFK:lla on aina ihan samanlaiset odotukset, kun menemme jonnekin pelaamaan tai joku tulee meille kylään. Tietysti nyt tulee enemmän odotuksia ulkopuolelta, mutta pitää olla vain läsnä ja kurinalainen ja tiedostaa, miksi asioita tehdään. Tekeminen määrittää kuitenkin kaiken, Peltonen linjasi.
HIFK:n tilanne on nyt hyvin samanlainen kuin edellisellä mestaruuskaudella 2010-2011. Silloinkin joukkueessa oli nuoria lupauksia, mutta myös paljon kaiken nähneitä ja kokeneita voittajia. Peltonen varoo kuitenkin liiallista vertailua hänen kipparoimaansa mestaruusjoukkueeseen.
– Mä itse tykkään kanssa historiasta ja perinteistä, mutta täytyy muistaa, että monissa seuroissa, missä on jouduttu tekemään vähän pitkäjänteisemmin töitä, niin siellä alkaa näkymään näitä samoja asioita. Meillä on hyvä ydin, mikä on raivannut sitä meidän arkea jo kahden vuoden ja tekee sitä edelleen ja uudet pelaajat oppivat heiltä meidän tekemistä ja tuovat siihen oman tärkeän mausteensa ja osa tuo sen nuoruuden innon, hän sanoi.
– Yksi meidän kokeneista on lanseerannut sellaisen hienon sloganin, että meillä ”amatöörin into, mutta ammattilaisen ote”, ja siinä on jotain viisautta.
– Kun me lähdetään kurottamaan sinne tavoitteeseen, niin me laskeudumme tavallaan sen meidän arjen tapojen perustan päälle, Peltonen paalutti.
Teksti: Ville Hirvonen, Helsinki
