Kiekko-Espoo vahvisti torstaina hakevansa paikkaa SM-liigaan jo ensi kaudella. Ilmoitus tuli päivää myöhemmin, kun SM-liiga tiedotti voivansa sittenkin ottaa uusia joukkueita sarjaansa mukaan jo 2024, mikäli lisenssiehdot täyttyvät.
Aiemmin SM-liiga ilmoitti, ettei uusia joukkueita 2024 otettaisi. Päätös olisi voinut olla ristiriidassa Suomen lain kanssa, joten SM-liigan oli nöyrryttävä.
Kiekko-Espoolla on lisenssihakemuksensa osalta kiire. Lisenssihakemus SM-liigaan on jätettävä 31. lokakuuta mennessä. Sitten jännitettään, onko Liigalla rahkeita laajentaa sarjaansa 16 joukkueen kokoiseksi, vai otetaanko kenties käyttöön kaksiportainen sarjajärjestelmä.
Espoossa iloitaan. Mutta haasteita riittää taloudellisella puolella.
Espoon kiekkohistoria ei talouden osalta ole maineikas. Kaikkea muuta.
Kiekko-Espoo -niminen joukkue pelasi SM-liigassa 1992-98. Rikas perijä Jussi Salonoja muutti seuran nimen vuonna 1998 Espoo Bluesiksi ja SM-liigassa Blues pelasi konkurssiinsa saakka vuoteen 2016. Salonoja oli poistunut Bluesin taustalta muutamaa vuotta ennen konkurssia.
Salonoja poltti Bluesiin valtavasti rahaa. Arviolta lähes 30 miljoonaa euroa. Toimintaa ei kovasta yrityksestä huolimatta saatu taloudellisesta kannattavaksi.
Bluesin raunioilta lähtenyt Salonojan rahoittama Mestiksen Espoo United-seuraprojekti epäonnistui pahasti. Espoo United meni kahden Mestis-kauden jälkeen konkurssiin 2018.
Kiekko-Espoo nousi kaudelle 2020-21 Mestikseen. Se voitti viime kaudella sarjan mestaruuden. Menestys on lisännyt paineita SM-liigaa kohtaan Kiekko-Espoon palauttamisesta pääsarjakartalle.
Taloudellisella puolella Kiekko-Espoo on tehnyt karua jälkeä edeltäjiensä Bluesin ja Espoo Unitedin tavoin. Seura teki viime kaudella 950 000 euron liikevaihdolla 397 000 euron tappion. Liigalisenssin kannalta moisissa lukemissa on selittelemistä.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:Näkökulma: Ookko nää Oulusta? – Pelekääkkö nää jalkapalloa?
