Jääkiekkolegenda Teemu Selänne on jälleen kerran kuohuttanut poliittisilla ulostuloillaan sosiaalisen median alustoilla.
Selänne ryöpytti ammattiliittoja lakkoilusta X-palvelussa seuraavasti:
”Pakottavat muut lakkoilemaan. Lakkoilevat liiton jäsenet saavat liitolta lakkoavustusta. Mutta ay-pomoille toki palkka juoksee. Tekevät 15-20 kiloa kuussa”.
Lakot ovat Suomessa kiperä puheenaihe. Juupas-eipäs -aihe. Kiistattomasti ne tekevät Suomen kansantaloudelle haittaa, mutta samalla ammattiliitot pyrkivät ajamaan jäsentensä etuja toteuttaen siis ydintehtäväänsä. Toki keinoista voi olla montaa mieltä.
Työurallaan jääkiekon NHL:ssä Selänne osallistui itse peräti kolmeen työtaisteluun. Kukaan toinen suomalaisjääkiekkoilija ei ole yltänyt NHL:ssä moiseen.
Selänteen peliuran aikana NHL:ssä oli työsulku syyskuusta tammikuulle 1994-95, koko kauden 2004-05 sekä syyskuusta tammikuulle 2012-13. Syyt olivat perusperiaatteiltaan samat kuin Suomen tämän hetken lakoissa. NHL:n pelaajayhdistys ja NHL ajoivat omia etujaan, eikä sopua heti syntynyt.
Kärsijänä olivat jääkiekkofanit, jotka eivät voineet katsoa NHL:n huippujääkiekkoa. Pelaajayhdistys, jonka jäsen Selännekin oli, halusi parempia työehtoja, eikä ensin hyväksynyt palkkakattoa, vaikka se oli NHL:n taloudellisten toimintaedellytysten takia 2000-luvun alussa käytännössä jo välttämättömyys.
NHL:n pelaajayhdistys NHLPA perustettiin 1957. Tuohon aikaan NHL tuotti seuraomistajilleen jo merkittäviä taloudellisia voittoja, mutta pelaajien palkkataso oli heikko.
Esimerkiksi Gordie Howe, joka on yksi kaikkien aikojen kiekkolegendoista, sai Detroit Red Wingsissä 1950-luvun lopulla sen verran huonoa palkkaa, ettei hänen perheellään ollut varaa kahteen autoon. Yhdysvalloissa valtaosa keskiluokkaisista valkoisista perheistä omisti tuolloin jo kaksi autoa.
Selänne esitteli pelivuosiensa aikana useasti valtavaa autokokoelmaansa. Se kertoo osaltaan, miten NHLPA on kohentanut huippujääkiekkoilijoiden elinolosuhteita. Ja siinä sivussa NHL on pelaajien rikastumisesta huolimatta kasvanut lähes viiden miljardin dollarin liikevaihdon bisnekseksi, joka tuottaa merkittäviä liikevoittoja.
NHL:n kolme työtaistelua vuosien 1994-2013 välillä olivat surullinen esimerkki siitä, miten pahasti fanien päälle voidaan sylkeä puhtaasti omien etujen ajamiseksi. Tähän NHL:llä ja NHLPA:lla oli varaa, koska NHL on Pohjois-Amerikassa käytännössä monopoliasemassa.
Selänne ei tosin lakkoja julkisesti puoltanut, vaikka niihin osallistuikin. Hän ilmoitti 2004, että NHL:ssä on vain häviäjiä, jos työsulku alkaa. 2012 ennen viimeistä työtaistelua Selänne totesi, että työsulusta tulisi katastrofi.
Työsulkukausi 2004-05 käytännössä pelasti Selänteen uran. Hän ehti kuntouttaa polveaan lähes vuoden verran ja pystyi pelaamaan vielä yhdeksän vuotta huipputasolla.
Selänteen peliuran jälkeen NHL:ssä ei ole lakkoiltu. Työsulku uhkasi 2020, mutta koronapandemian myötä molemmat osapuolet tajusivat bisnesten realiteetit.
Teksti: Otto Palojärvi