Jääkiekon MM-turnaus järjestettiin Suomessa toista kertaa 1974. Kahdeksan vuotta aiemmin valmistunut Helsingin Nordenskiöldinkadun jäähalli isännöi turnausta.
Kanada ei osallistunut MM-kisoihin 1970-76 protestoituaan amatöörisääntöjä, joten Suomella oli kuuden joukkueen turnauksessa kunnon sauma siihen historialliseen ensimmäiseen MM-mitaliin. Suomella olikin käytössään sen ajan parhaat pelaajansa, kuten Veli-Pekka Ketola, kun Leijonien tähtikaarti ei vielä ollut tehnyt sopimuksia Pohjois-Amerikan uuteen WHA-liigaan.
Suomi olisikin voittanut mitalin, ellei maalivahti Stig Wetzell olisi kärähtänyt dopingista. Wetzell antoi efedriiniä sisältäneen dopingnäytteensä voittoisan Tshekkoslovakia-ottelun jälkeen. Leijonat oli voittanut ottelun 5-2, mutta tuomittiin hävinneeksi 0-5.
Ikuiseksi arvoitukseksi jäänee, käyttikö Wetzell dopingia. Hölmöimmissä selittelyissä sanottiin, että efedriiniä on banaaninkuorissakin. Tosin Wetzellin olisi pitänyt syödä banaaneja kahdeksan kiloa kuorineen, jotta käry olisi käynyt.
Turnauksen toinen erikoisuus oli radio- ja tv-työntekijöiden lakko. Neuvostoliitosta ärähdettiin itselleen Urho Kekkoselle, että lakko pitää saada loppumaan, koska 100 miljoonaa neuvostoliittolaista haluaa nähdä joukkueensa voittavan MM-kultaa. Kekkonen puuttuikin peliin ja laittoi lakkokenraali Jorma Reinin ruotuun.
Neuvostoliitto voitti kultaa, Tshekkoslovakia hopeaa ja Ruotsi pronssia. Suomi jäi neljänneksi ja pystyi yhtä hyvään sijoitukseen MM-kisoissa seuraavan kerran vasta 1986.
Lue myös:Helsingille nolo juttu – Hakametsän halli teki historiaa vahingossa
