Jääkiekkoliitto tiedotti tiistaina, että se on selvittänyt kevään ja alkukesän aikana viime marraskuussa pelatun kohuottelun tapahtumia ja käynyt aktiivista keskustelua yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa. Selvitystensä ja käytyjen keskustelujen perusteella Jääkiekkoliitto on hyväksynyt yhdenvertaisuusvaltuutetun esittämän sovintoesityksen asiassa.
Jääkiekkoliiton rasistiseen häirintään puuttumisen ohjeistus ja koulutus erotuomareille oli kohuottelun tapahtumahetkellä puutteellista ja Jääkiekkoliiton kurinpidon käytännöt eivät ole edistäneet rasistista häirintää koskevien ilmoitusten selvittämistä tilanteissa, joissa ottelun erotuomari ei ole itse todistanut tapahtunutta.
Jääkiekkoliitto myös käynnisti valmentajaa kohtaan kurinpitomenettelyn ja asetti hänelle rangaistuksen jättäen huomioimatta valmentajan toimien motiivin tai menettelyvirheitä ottelun loppuhetkillä. Toiminnan motiivi on huomioitu osin urheilun oikeusturvalautakunnan ratkaisussa, ja Jääkiekkoliitto on hyväksynyt oikeusturvalautakunnan linjan.
– Tämä on ollut meille oppimisprosessi, jonka aikana olemme pyrkineet asiantuntijoiden avulla selvittämään, miten tällaisissa tilanteissa tulee oikeaoppisesti toimia ja miten Jääkiekkoliiton toiminta suhtautuu yhdenvertaisuuslakiin.
– Olemme hyväksyneet yhdenvertaisuusvaltuutetun sovintoehdotuksen, pyytäneet anteeksi pelaajalta ja valmentajalta, ja sen myötä kääntää katseet uuteen kauteen. Meidän on nyt tärkeä keskittyä toimiin, joilla vastaavat tapaukset estetään jatkossa, puheenjohtajaHarri Nummelasanoo.
Myös tapauksessa yhtenä osapuolena ollut valmentaja Juha Sokka uskoo, että tapauksen opeista hyötyy lopulta koko laji.
– Pitkään tässä meni, mutta tärkeintä on, että yhteinen sävel löytyi. Keskustelujemme perusteella uskon, että asia otetaan tosissaan ja toimintaa halutaan aidosti kehittää. Uskon myös, että tämä tapaus antaa sysäyksen kaikille lajin parissa toimiville: kaikessa toiminnassa pitää lähtökohtana olla ihmisten perusoikeudet ja niiden kunnioittaminen.
Jääkiekkoliitossa lähtökohtana on ollut, että päätökset perustuvat sääntöihin ja että ne ovat yhdenvertaisia, tasapuolisia ja oikeudenmukaisia jokaista lajitoimijaa kohtaan. Kyseisestä tapahtumaa selvitettäessä on ollut tarpeen huolehtia molempien lasten yksityisyydestä ja oikeussuojasta. Samoin liitto on halunnut varmistaa erotuomarien ja muiden asiaan liittyvien henkilöiden oikeussuojan sekä asiallisen kohtelun.
– Tapausta ei missään tapauksessa ole vähätelty Jääkiekkoliitossa ja pahoittelemme, että sellainen kuva on välittynyt julkisuuteen. Rasismi urheilussa on vakava asia, johon myös liitossa suhtaudutaan kaikella vakavuudella. Pahoittelemme myös sitä, että tapaus näyttäytyy ristiriitaiselta ulospäin.
– On kuitenkin ollut tärkeää selvittää kaikkien asiassa esitettyjen väitteiden paikkaansa pitävyys ja mihin väitteet ja näkemykset perustuvat. Olemme myös käyneet läpi sitä, millaiset ohjeet ja koulutus liitolla on ollut tapahtuma-ajankohtana ja miten ohjeita on käytännössä sovellettu, Nummela painottaa.
Tarvetta keskustelulle, rajanvedolle ja käytännön toimille
Tulevaisuutta varten Jääkiekkoliitto toivoo yhdenvertaisuusvaltuutetulta aktiivista otetta yhdenvertaisuuslainsäädännön ja urheilun toimintamallin suhteesta.
– Olemme prosessin aikana käyneet paljon sisäistä keskustelua ja arvioineet toimintaamme kriittisesti sekä tästä tapauksesta että turvallisen toimintaympäristön toteutumisesta lajissamme yleisesti, Nummela sanoo.
Välilliseen syrjintään voi yleensä ottaen syyllistyä, jos ohjeistuksen, koulutuksen ja valvonnan ei katsota olevan riittävää. Työtä tarvitaan, jotta sekä liitto- että seuratasolla osataan jatkossa toimia oikein.
Jääkiekkoliitto on tarkistanut välittömästi tapauksen tultua ilmi omaa ohjeistustaan, jonka avulla voidaan puuttua mahdollisiin syrjiviin/rasistisiin huuteluihin ottelutapahtumissa.
Erotuomarit informoitiin ja koulutettiin tammikuussa toimimaan päivitettyjen ohjeiden mukaan ja samaan aikaan täsmennetty ohjeistus toimitettiin myös seuroille ja sen läpikäyntiä edellytetään toimihenkilöiltä ennen uuden kauden alkua.
– Jääkiekkoliiton tehtävänä on varmistaa, että jokaisessa seurassa ymmärretään, mitä syrjivä käytös on ja että jokaisen tulee omalla käytöksellään varmistaa, ettei sitä esiinny jääkiekossa. Tätä varten kehitämme koulutustamme näissä asioissa jatkuvasti, jotta kaikki ottelussa toimijat tietävät varmasti, miten tulee toimia, jos tulee epäilys syrjivästä käytöksestä.
– Tämä koulutus ja siihen liittyvät ohjeet kohdennetaan muun muassa tuomareille, valmentajille, pelin toimitsijoille jne. Tavoitteenamme on yhteistyössä seurojen kanssa varmistaa, ettei jatkossa enää tapahtuisi tällaisia julkisuudessa puidun tyyppisiä tapauksia, vaan jokainen ottelun toimija tietäisi vastuunsa, velvollisuutensa ja valtuutensa. Tähän panostetaan tulevalla kaudella muun muassa Jääkiekkoliiton tapahtumissa, koulutuksissa ja viestinnässä, Nummela linjaa.
Jääkiekkoliiton Kunnioita peliä -ohjelma on ollut toiminnassa jo yli kymmenen vuotta. Ohjelmaan sisältyy koulutusta ja valmiita materiaaleja, mm. kuulutustekstit pelien alkuun, turvallisen pelitapahtuman mahdollistamiseksi. Ohjelmaa ja sen materiaaleja päivitetään tulevan kauden aikana ja ensi syksynä käynnistetään näkyvä kampanja, joka vie viestiä eteenpäin kaikille lajin harrastajille ja siinä mukana oleville.
Jääkiekkoliitto tulee myös kokoamaan niin kutsuttua Kunnioita peliä -ohjausryhmän, johon kutsutaan eri rooleissa toimivia lajitoimijoita myös seuroista. Lisäksi kartoitetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumista ryhmään.
Jääkiekkoliitto rohkaisee kaikkia toimijoita informoimaan matalalla kynnyksellä kaikesta epäasiallisesta ja syrjivästä käytöksestä joko suoraan toimihenkilöille tai erillisten ilmoituskanavien, muun muassa Et ole yksin- tai ILMO-palvelun kautta.
