HIFK:n jalkapallon taustayhtiö HIFK Fotboll Ab ajautui vuosi sitten konkurssiin. Nyt toimintaa varten on perustettu uusi osakehyhtiö IFK Helsingors Fotboll Ab.
Vanhassa yhtiössä tulot eivät riittäneet korvaamaan menoja. Mutta uusi yhtiö on fanien omistama ja sillä on talouden turvaamista varten rahoitusmalli, jossa osakkeenomistaja maksaa yhtiövastikkeen, jolla yhtiön taloudellinen toiminta saadaan turvattua. Kukaan ei saa omistaa yhtiöstä 10 prosenttia enempää.
Moinen faniomistusmalli on monessa seurassa käytössä esimerkiksi Saksassa ja Britanniassa. Mallilla hämärämmät sijoitustahot saadaan pidettyä poissa ja päätösvalta pysyy käytännössä faneilla, joilla on edustus hallituksessakin.
Toisin kuin monella muulla suomalaisella jalkapalloseuralla, on HIFK:lla valtavasti faneja. Kolmosessa kaudella 2024 nähtiin HIFK:n peleissä enemmän katsojia kuin monissa Ykkösliigan, Suomen toiseksi korkeimman sarjatason, otteluissa.
HIFK:lla on uudella omistusmallillaan realistiset mahdollisuudet kivuta nopeasti takaisin Veikkausliigaan. Sinne sillä olisi mahdollisuus nousta 2029, jos se nousisi yhden sarjaportaan vuodessa.
Suurena haasteena HIFK:lla tulisi pääsarjassa olemaan kuitenkin kotistadion. HJK on saanut haltuunsa Helsingin kaupungin omistaman Töölön stadionin, eikä HIFK voi siellä rahastaa oheismyynnillään.
Liigalisenssiä taas ei myönnetä mille tahansa kentälle. Eikä oman stadionin rakentamiskuluja kateta yhtiövastikkeilla.
Suomalaisen jalkapallon kannalta järkevä ratkaisu olisi, että HJK ja HIFK isännöisivät Bolt-areenan bisnestä yhdessä. Omistajanahan on siis Helsingin kaupunki.
Lue myös:HJK:n europelit päättyivät tappioon – järkyttävä munaus ratkaisi
