Nykytason valossa tuntuu epätodelliselta, että Suomi hallitsi arvokisojen joukkuemäkikilpailuja 1980- ja 90-luvuilla. MM-kultaa tuli Suomeen joukkuemäestä 1984, 1985, 1987, 1989, 1995, 1997 ja 2003. Olympiakultaa Suomi voitti Calgaryssa 1988 sekä Albertvillessa 1992.

Vielä Salt Lake Cityn 2002 ja Torinon 2006 olympialaisissa Suomi voitti hopeaa. Salt Lake Cityssa kulta hävittiin Saksalle ”mietomaisesti” 0,1 pisteellä.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Menneet ovat menneitä. Sunnuntaina Planican MM-kisojen sekajoukkuemäessä Suomi sijoittui kuudenneksi, mikä on Suomen historian kaikkien aikojen paras tulos tämän mäkihyppykilpailumuodon lyhyessä historiassa.

Suomen joukkueessa hyppäsivät Jenny Rautionaho, Antti Aalto, Julia Kykkänen ja Niko Kytösaho. Kaikki onnistuivat tasoonsa nähden ihan kelvollisesti.

Ero kärkeen oli toki suuri. Kultaa voittaneelle Saksan joukkueelle Suomi hävisi 132 pisteellä. Hopealle jääneestä Norjasta Suomi jäi 119 ja pronssia napanneesta Sloveniasta 115 pistettä.

Yli 100 pisteellä Suomen päihittänyt Itävalta oli kisassa neljäs. Japani jäi viidenneksi.

Joka tapauksessa kuutostila oli 2010-luvulla rujosti romahtaneen Suomen mäkihypyn viime vuosien tulosten valossa hieno tulos. Suomalainen mäkihyppy tuskin on kuolemassa pois.

Mutta mitaleille ei joukkuekisoissa ole nykytasolla mitään asiaa. Sekajoukkuekisoissa Saksa, Norja, Slovenia, Itävalta ja Japani ovat valtavasti edellä. Miesten joukkuemäessä Puola nousee suurten joukkoon.

Sunnuntaina Planicassa kisattiin myös yhdistetyn sekajoukkuekilpailu, jonka mäkiosuutta jouduttiin siirtämään myöhemmäksi useiden kaatumisten takia. Lopulta koitos saatiin viedyksi kunnialla läpi.

Suomen sijoitus oli kuudes. Suomen joukkueessa kisasivat Eero Hirvonen, Minja Korhonen, Alva Thors ja Ilkka Herola.

Mitalisijasta Suomi jäi kaksi ja puoli minuuttia. Herola ja Hirvonen eivät ole olleet Planicassa parhaiden kausiensa tasolla. Thors ja Korhonen ovat puolestaan mukana ensimmäisissä arvokisoissaan ja vielä opintomatkalla.

Mukana oli kahdeksan joukkuetta. Naisten yhdistetyn harrastajamäärät ovat maailmalla vähäiset. Maailmancup aloitettiin lajissa vasta muutama vuosi sitten.

Voi silti kysyä, miksi Suomi on ollut naisten mäkihypyn ja naisten yhdistetyn kehityksessä jälkijunassa? Julia Kykkänen joutui 2017 luopumaan ammattilaisuudesta, kun hänen apurahojaan pienennettiin uran kriittisessä vaiheessa.

Teksti: Otto Palojärvi

Lue myös:Suomelle rajuja romahduksia ladulla – mäkihypyssä tehtiin kuitenkin historiaa

LUE MYÖS: Näkökulma: Näistä valitaan Leijonat olympialaisiin (KiekkoUutiset.fi)