Suomalainen yleisurheilu joutui 2018 EM-kisoissa pilkan kohteeksi, kun mitalisaldo jäi nollaan. Tason lasku oli havaittavissa koko 2010-luvun ajan, eikä 2018 keihäsmitaliakaan enää tullut.
Neljä vuotta myöhemmin Suomen Urheiluliitto paukuttelee henkseleitään. Münchenin EM-kisoissa Wilma Murto voitti seiväskultaa, Topi Raitanen juoksi kultaa 3000 metrin esteissä, Kristiina Mäkelä voitti kolmiloikassa hopeaa ja Lassi Etelätalo heitti keihäässä pronssia.
Neljän mitalin EM-saldo on Suomelle suurin sitten Ateenan 1982 EM-kisojen. Suomalaiset saavuttivat mitaleita neljässä eri lajissa, mikä kertoo tason laajenemisesta.
Suomella on useita lupaavia yleisurheilijoita, kuten Silja Kosonen, Oliver Helander tai Ella Junnila, joilla lienee tulevaisuudessa mitalipotentiaalia. Jatkossa yleisurheilumitalit ovat realismia myös MM-kisoissa ja olympialaisissa.
Mistä menestys sitten johtuu? Merkittävä käänne tapahtui 2017, kun Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö päättikin ohjata enemmän tukirahoja suoraan parhaille urheilijoille ja heidän valmentajilleen. Rahat saatiin keskitettyä niille, joilla olisi realistisia mahdollisuuksia menestyä.
Pilkattu huippu-urheilupomo Mika Kojonkoski sanoi, että muutostyön hedelmät tulisivat näkymään vasta 2020-luvulla. Münchenin EM-kisojen perusteella Kojonkoski ei ollut täysin väärässä, vaikka puheet Suomen noususta urheilun parhaaksi Pohjoismaaksi kuulostavatkin yhä vitsikkäiltä.
Suomen Urheiluliitolle München toi jättipotin, vaikka ylisuuri joukkue uhkaakin viedä SUL:n tappiolliseen tulokseen. Jatkossa sponsorituesta on helpompi neuvotella, kun urheilijat myös menestyvät. Rahaa lienee luvassa rutkasti.
