Kaikkiaan 20 kesäolympialajien urheilijalle on myönnetty suurin 20 000 euron apuraha vuodelle 2024. Näiden urheilijoiden joukossa on viisi paralympiaurheilijaa.
Suurimman apurahan saajien joukossa on peräti 12 yleisurheilijaa, joista viisi on paralympiaurheilijoita. Nämä Pariisin paralympialaisiin valmistautuvat yleisurheilijat, Leo-Pekka Tähti, Teijo Kööpikkä, Toni Piispanen, Marjaana Heikkinen ja Amanda Kotaja ovat kaikki mitalitoivoja.
Pariisin olympialaisiin valmistautuvista yleisurheilijoista realistisin mitalitavoite on seiväshypyn MM-pronssimitalistilla Wilma Murrolla. Olisi itse asiassa merkittävä pettymys, jos Murto ei Pariisissa mitalia voittaisi.
Murron lisäksi 20 000 euron apurahan saivat yleisurheilijoista keihäänheittäjät Lassi Etelätalo ja Oliver Helander, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä, estejuoksija Topi Raitanen, moukarinheittäjä Silja Kosonen sekä kävelijä Aku Partanen.
Yllättävää oli, ettei 20 000 euron apurahaa myönnetty aitajuoksija Viivi Lehikoiselle, moukarinheittäjä Krista Tervolle eikä seitsenottelija Saga Vanniselle. Myös aitajuoksija Reetta Hurske ja korkeushyppääjä Ella Junnila saivat tyytyä 10 000 euroon, vaikka heillä on realistinen mahdollisuus menestyä olympialaisissa.
Suomella on Pariisista mitalitoiveita myös ammunnassa, judossa ja purjehduksessa. Lisäksi painin ja uinnin edustajalle myönnettiin yksi 20 000 euron apuraha.
Tokiossa 2021 olympiapronssia uinut Matti Mattsson oli ainoa 20 000 euron potin saanut uimari. Painijoista Arvi Savolainen sai 20 000 euroa. Saman summan sai judon mitalitoivo Martti Puumalainen.
Ampumaurheilun osalta 20 000 euroa myönnettiin haulikkoampuja Eetu Kallioiselle ja kivääriampuja Aleksi Lepälle. Purjehtijoista 20 000 euroa saivat Sinem Kurtbay, Akseli Keskinen ja Kaarle Tapper. Kurtbay ja Keskinen kisaavat yhdessä.
Suomi saavutti Rio de Janeiron 2016 kesäolympiakisoissa vain yhden mitalin Mira Potkosen nyrkkeiltyä pronssia. Potkonen saavutti pronssin myös viisi vuotta myöhemmin Tokiossa, missä Suomen mitalisaldo oli kaksi pronssia Mattssonin otettua pronssin 200 metrin rintauinnissa.
Suomalaiseen huippu-urheiluun panostetaan yhteiskunnankin toimesta niin paljon rahaa, että olympiamenestyksen pitäisi olla paljon parempaa. Mikäli Pariisissa mitalisaldo ei nouse vähintään kolmeen, on syytä käydä erittäin kriittistä keskustelua, mitä suomalaisessa huippu-urheilussa tehdään väärin.
Suomalaista huippu-urheilua rahoitetaan ensisijaisesti Suomen kansan viihdyttämistä varten. Siinä sivussa toivotaan, että kansa innostuisi urheilumenestyksen myötä liikkumaan, jotta kansanterveys olisi paremmalla tolalla.
Kaikkiaan kesälajien urheilijoille myönnettiin tälle vuodelle apurahoja 1,5 miljoonan euron edestä. Apurahan sai 169 urheilijaa.
Yhteiskunnan taloudellinen tuki ei huippu-urheilun osalta rajoitu pelkästään apurahoihin. Miljoonien edestä urheiluun jaetaan muitakin tukia.
Verorahoista tehtävien miljoonainvestointien myötä Suomen kansalla on oikeus odottaa Pariisin olympialaisista menestystä.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:Antti Ruuskanen kuuli Tero Pitkämäestä – tiputti heti ukkometson haulikolla
