Pariisin olympialaiset vietiin läpi ilman venäläisiä. Tai muutamia venäläisurheilijoita, kuten tennispelaaja Daniil Medvedev, kilpaili Pariisissa ilman kansallistunnuksia, mutta paljoa huomiota he eivät saaneet.
Pariisin olympialaiset oli tasokas tapahtuma niin järjestelyiden kuin itse pääasian eli urheilun osalta. Venäläisten puuttumista ei edes huomannut.
Venäjä suljettiin kisoista Ukrainassa harjoittamiensa sotatoimien takia. Venäjällä asiasta raivostuttiin. Putinin propagandaa suoltavassa mediassa toistettiin mantraa, etteivät olympialaiset olisi mitään ilman Venäjää.
Lopulta kisoissa ei Venäjän poissaolosta edes puhuttu. Kisahuuman keskellä asia ei tullut edes mieleen.
Kisojen alla peloteltiin, että Venäjä järjestäisi Pariisissa terroritekoja. Avajaisten aattona oli junaliikennesabotaasia, mutta muuten kisat vietiin läpi ilman häiriöitä. Ei ole tietoa, oliko Venäjä junasabotaasin takana.
Venäjä oli olympiamarttyyrina nyt toista kertaa. Neuvostoliitto jäi Los Angelesin 1984 olympiakisoista pois turvallisuushuoliin vedoten.
Todellisuudessa Neuvostoliitto kosti Yhdysvaltain boikotin Moskovan 1980 olympiakisoista, mutta sittemmin on ollut erinäisiä spekulaatioita, että Neuvostoliitto pelkäsi kehittyneitä dopingtestejä, eikä halunnut ottaa riskiä lähettämällä joukkueensa Los Angelesiin.
Neuvostoliiton boikotti Los Angelesissa ei tuottanut tulosta. Yhdysvallat menestyi boikotin takia paremmin ja kisajärjestäjät käärivät tapahtumallaan jättimäisen taloudellisen voiton.
40 vuotta myöhemmin olympiakisat olivat jälleen menestys ilman venäläisiä. Suurin häviäjä oli Putin, jonka toiminta johti Venäjän sulkemiseen olympialaisista.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:Jan Vapaavuoren Olympiakomitea brezhneviläisessä tilassa
